Svenska litteratursällskapet i Finland > Etsi ja tilaa
Svenska litteratursällskapet i Finland > Etsi ja tilaa
Merivartiointia, 1961. Kuva: Rafael Olin. SLS/Rafael Olins fotosamling
Voit tehdä arkisto- ja kirjastoaineistoomme liittyviä hakuja Finnassa. Finna-näkymän kautta löydät sekä digitoitua arkistoaineistoa että tietoa eri kokoelmista. Helsingin ja Vaasan tutkijasaleissa pääset tutustumaan laajempaan aineistoon sekä aineistoon liittyviin tarkempiin tietoihin.
Suuri osa aineistostamme on käytettävissä vapaasti, mutta joidenkin aineistojen käyttöoikeutta on rajoitettu. Autamme sinua näissä tapauksissa. Ota tarvittaessa yhteyttä sähköpostitse arkivet@sls.fi.
Kirjat ja analoginen arkistoaineisto tilataan Helsingissä ja Vaasassa sijaitseviin tutkijasaleihimme. Osa SLS:n aineistosta sijaitsee Kansalliskirjastossa. Tämä aineisto tilataan Kansalliskirjaston erikoislukusaliin. Tilaus tehdään viimeistään vuorokausi ennen arkistovierailua Kansalliskirjaston asiakaspalveluun osoitteessa: kansalliskirjasto@helsinki.fi. Aineiston sijainti on merkitty Finnaan.
Vastaanotimme lahjoituksena Brages pressarkiv -sanomalehtileikekokoelman keväällä 2024. Aineistoon voi tutustua Helsingin tutkijasalissa syksystä 2024 alkaen jokaisen kuukauden viimeisellä kokonaisella viikolla (viikoilla 39, 43, 48 ja 52). Vuonna 2025 aineisto otetaan esille viikosta 5 alkaen.
Tietoa digitaalisesta sanomalehtiaineistosta on luettavissa täällä.
Tarvitsetko kopioita? Ota yhteyttä henkilökuntaamme tai lue ohjeet arkistosäännöistämme.
1918 – Minä olin siellä on arkistoaineistoon perustuva kaksikielinen oppimateriaali, joka valaisee sisällissodan vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen ja koko yhteiskuntaan. Arkistoaineiston lisäksi materiaali sisältää ohjeita ja tietoa lähdekritiikistä. Oppimateriaali on SLS:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyötä.
1918-sivusto koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta: 1918 – Minä olin siellä -oppimateriaali, joka on ladattavissa PDF-muodossa sekä vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä laaja arkistoaineisto
Verkkojulkaisuun kuuluu 1 310 kirjettä, jotka Albert Edelfelt kirjoitti äidilleen Alexandra Edelfeltille vuosina 1867–1901. Kirjeet on litteroitu tekoälyn avulla Transkribus-ohjelmalla. Tekstejä voi hakea sekä monipuolisella tekstihaulla että aiheen, henkilöiden tai paikkojen perusteella. Myös taideteoksiin on liitetty laaja haku. Kuvat luonnoksista ja teoksista on julkaistu yhteistyössä Kansallisgallerian kanssa.
Biografiskt lexikon i Finland (BLF) on hakuteos Suomeen liittyvistä henkilöistä aina ristiretkiajoista 2010-luvulle asti. Se sisältää yli 1 600 artikkelia, joissa käsitellään henkilöitä kuninkaista ja presidenteistä kirjailijoihin, käsityöläisiin ja ohjelmoijiin.
Den okände von Wright -sivusto tarjoaa uusia näkökulmia Georg Henrik von Wrightiin, joka on yksi 1900-luvun valovoimaisimmista filosofeista. Mukana on tekstejä seitsemältä vuosikymmeneltä: muun muassa von Wrightin uudelleen löydetty aikalaiskritiikki, kirjeenvaihtoa Eino Kailan kanssa sekä esseitä Ludwig Wittgensteinista.
Verkkojulkaisuun kuuluu lähes 3000 paikannimeä. Se kattaa kaikki Suomen ruotsinkielisten ja kaksikielisten kylien, kuntien ja kaupunkien nimet, historialliset pitäjännimet ja maakuntanimet. Lisäksi mukana on valikoima ruotsinkielistä nimistöä suomenkielisiltä alueilla. Verkkojulkaisu esittelee myös paikkakunnan nimen etymologian, kuvaukset sanaan sisältyvistä nimielementeistä ja vanhemmista nimimuodoista. Tietokantaan kuuluu myös karttatoiminto, joka näyttää paikkakunnan sijainnin.
Sivustolle on koottu 19 000 suomenruotsalaista sananlaskua ja murteellista sanontaa. Voit tehdä hakuja aiheen, paikkakunnan tai kategorian mukaan. Aineisto on jaettu yli 40 temaattiseen luokkaan. Niitä ovat esimerkiksi: ”Puhu ja vaikene”, ”Eläimet sananlaskuissa” sekä ”Paheet, hyveet, rehellisyys ja valhe”.
Finlands svenska folkdiktning on vanhojen suomenruotsalaisten kansanperinteiden aarreaitta. Kokoelma on kerätty 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa. Kokoelmaan kuuluu yli 12 000 sivua satuja, taruja, sananlaskuja, arvoituksia, kansanmusiikkia, kansanperinnettä ja leikkejä. Kokoelmaan kuuluu myös yli 3 000 sävelmää kuunneltavaksi ja ladattavaksi sekä paljon tietoa pelimanneista, nuotintajista ja suomenruotsalaisesta pelimanniperinteestä.
Tallimestari, tuberkuloosihuoltotoimisto, apostolinen vikaari… Förvaltningshistorisk ordbok helpottaa tutkijoiden, kääntäjien ja sukutukijoiden työtä. Sanat, termit ja ilmaisut on järjestetty teemojen ja aikakausien mukaan. Ajanjakso ulottuu keskiajalta 1950-luvulle asti.
1900-luvun modernisti Henry Parland on jäänyt historiaan uraauurtavana runoilijana, älykkäänä kriitikkona ja semioottisena edelläkävijänä. Parland.sls.fi-sivustolla Parlandin kirjoitukset on jaettu neljään osaan: Runot, Proosa, Kritiikki, Kirjeenvaihto ja hänen ainoa romaaninsa Sönder.
Suomalainen sosiaaliantropologi Hilma Granqvist teki elämäntyönsä ja tärkeimmät tutkimuksensa palestiinalaisessa Artasin kylässä vuosina 1925–1931. Hilma Granqvistin arkistoon kuuluu valokuvia, kirjeenvaihtoa kollegoiden ja ystävien kanssa, kenttämuistiinpanoja, matkapäiväkirjoja, viisi julkaistua kirjaa ja kaksi julkaisematonta kirjakäsikirjoitusta.
Haluatko kokeilla reseptiä, johon käytetään sitruunaa, härkäpapuja tai ehkä viherminttua? Historiska recept kerää ja säilyttää entisajan ruokakulttuuria. Sivustolla voit etsiä reseptejä hakusanoilla yli tuhannen 1700- ja 1800-luvuilla käytetyn reseptin joukosta. Tähän mennessä sivustolla on julkaistu käsikirjoituksia Louhisaaren linnasta, Nauvosta, Turusta, Porvoon Stensbölestä, Akaasta ja Herttoniemen kartanosta. Aineistoa täydennetään jatkuvasti.
Kartanotietokanta on yleisluettelo, joka tarjoaa tietoa Suomen kartanoiden historiallisista arkistoista ja kirjastoista tutkimustarkoituksiin. Tietokanta on apuväline historian ja kulttuurihistorian tutkijoille, ja siitä voi olla hyötyä myös esimerkiksi sukututkijoille.
Kerstin Söderholm oli arvostettu runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hän kuului suomenruotsalaiseen modernistisukupolveen ja tuli tunnetuksi monia puolia itsestään paljastavista päiväkirjoistaan, jotka julkaistiin postuumisti vuosina 1947–1948. Söderholmin päiväkirjat, kirjeet ja kaunokirjalliset käsikirjoitukset ovat luettavissa osoitteessa soderholm.sls.fi.
Zacharias Topeliuksen kirjoittama kansakoulun lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muokanneet sukupolvien ajan kuvaa Suomen historiasta, kansasta ja kulttuurista. Maamme kirja -teoksen digitaalinen painos on julkaistu yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa.
Kuuntele ääninäytteitä eri-ikäisten puhujien haastatteluista eri puolilta ruotsinkielistä Suomea. Kokonaisuuteen kuuluu Spara det finlandssvenska talet -hankkeessa vuosina 2005–2008 tehtyjä äänitteitä sekä esimerkkejä SLS:n arkiston vanhemmista murrekokoelmista.
Sivustolla voi tutustua Kokkolan, Loviisan, Vaasan, Turun, Maarianhaminan, Tammisaaren, Helsingin ja Porvoon kaupunkien epävirallisiin ruotsinkielisiin paikannimiin. Sivustolla voi myös itse jakaa tietoja paikallisesta nimistöstä.
Sivustoa voi käyttää esimerkiksi luokassa keskustelun ja opetuksen tukena. Sivustolla on myös yläkoulu- ja lukioikäisille sopivia valmiita tehtäviä.
Sägenkartan on verkkoalusta, joka sisältää tuhansia taruja ruotsinkielisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Viron kansanperinteen olennoista ja uskomuksista. Verkkopalveluun kuuluu hakutoiminto. Tarinat on linkitetty siihen paikkakuntaan, josta ne on kerätty. SLS on tuottanut Sägenkartan yhteistyössä Institutet för språk och folkminnetin ja Norjan kansanmuistokokoelman (Oslon yliopisto) kanssa.
Talko on puhekielen korpus, joka sisältää äänitteitä ja niiden litterointeja. Litterointeihin on lisätty sanaluokkatunnisteet ja morfologisia tietoja, mikä helpottaa aineiston hakemista.
Talko sisältää pääasiassa Spara det finlandssvenska talet-hankkeessa vuosina vuosina 2005–2008 tehtyjä äänitteitä, mutta mukana on myös jonkin verran vanhempia arkistotallenteita. Käyttäjät, joilla on yliopiston sähköpostiosoite, voivat kirjautua sisään suoraan CLARIN-kirjautumisen kautta. Muut käyttäjät voivat anoa omaa CLARIN-käyttäjätiliä.
Daniel-tietokanta sisältää pääosin suomalaisten kirjailijoiden ruotsiksi kirjoittamaa näytelmäkirjallisuutta. Tietokantaan kuuluu monenlaisia näyttämötekstejä ja sovituksia näyttämölle. Kronologisesti etenevä tietokanta alkaa vuodesta 1819 ja ulottuu nykyaikaan asti.
Tietokantaan on luetteloitu noin 2 500 bibliofiili Jarl Pousarin keräämää nidettä eri maista ja eri vuosisadoilta. Kokoelmaan kuuluu erityisesti teologiaa ja humanistisia tieteitä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta, matkakuvauksia, kaunokirjallisuutta, lastenkirjoja, virsikirjoja ja kartastoja. Tietokanta sisältää myös kuvat kirjojen sidoksista, nimiölehdistä, kuvitetuista kansipapereista, säilyneistä alkuperäisistä kansista sekä niiden esikuvista.
Palkitussa tekstikriittisessä kokoelmassa ”Zacharias Topelius Skrifter” esitellään Topeliuksen monipuolinen ja pitkä elämäntyö. Julkaisun 23 osaa sisältävät runoutta, epiikkaa, lastenkirjallisuutta ja draamaa, historiaa ja maantiedettä, julkisia ja uskonnollisia kirjoituksia, kirjeitä sekä päiväkirjoja.