SLS:n arkiston suomenruotsalaisten modernistien arkistot ja SLS:n julkaisujen arkistokokoelma on valittu Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin. Rekisteriin kootaan poikkeuksellisen merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä, jonka säilymisellä on pysyvää arvoa yhteisölle, kulttuurille, kansakunnalle, valtiolle tai koko ihmiskunnalle.
Unescon Maailman muisti -ohjelma suojelee asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä Suomessa ja maailmalla sekä edistää sen saavutettavuutta. Suomen kansallinen komitea ylläpitää Maailman muisti -rekisteriä, johon on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista kulttuuriperintöä. Kuusi uutta kohdetta julkistettiin 16.9.2024. SLS huomioitiin kahdella uudella kohteella.
Suomenruotsalaisten modernistien arkistot
Kirjailijat Edith Södergran (1892–1923), Hagar Olsson (1893–1978), Elmer Diktonius (1896–1961), Gunnar Björling (1887–1960), Rabbe Enckell (1903–1974) ja Henry Parland (1908–1930) muodostavat suomenruotsalaisten modernistien ytimen. Tyypillisiä piirteitä heidän tuotannolleen olivat vapaa rytmi, loppusoinnuttomuus, uutta luova kuvakieli ja sanasto, laaja teemavalikoima sekä aiemmasta poikkeava rakenne. Suomenruotsalaisilla modernisteilla on ollut merkittävä vaikutus sekä ruotsinkielisen modernin kirjallisuuden kehitykselle Suomessa että modernismin syntymiselle ja kehitykselle Suomessa ja Ruotsissa. SLS:n arkistossa on Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen, Rabbe Enckellin ja Henry Parlandin arkistoaineistoa. Åbo Akademin kirjaston arkistossa on Hagar Olssonin ja Gunnar Björlingin aineistoa. Kokonaisuus sisältää kirjailijoiden alkuperäisaineistoa kuten esimerkiksi käsikirjoituksia, kirjeitä ja valokuvia.
SLS:n julkaisujen arkistokokoelma
SLS on julkaissut tieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1886 lähtien, ja julkaisujen arkistokokoelma täydentyy edelleen. Tällä hetkellä julkaisujen kokoelmaan kuuluu noin 1000 painettua ja digitaalista teosta. Kokoelma on Suomen tärkein julkaisukanava ruotsinkielisille humanistisille ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Kokoelman teokset kattavat useita teemoja murretutkimuksesta ja kansanperinteestä arkistoaineistojen lähdeteoksiin ja historiantutkimukseen. Kokoelman yhdistävä teema on Suomen ruotsinkielinen kulttuuri.
– On kunnia, että SLS on saanut nämä kaksi merkittävää kokonaisuutta osaksi kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Se kertoo niiden pysyvästä arvosta osana yhteistä kulttuuriperintöämme, sanoo SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
Kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin kuuluu kaikkiaan 25 arkisto- ja kirjastokohdetta. Niistä viidessä on SLS:n arkistoaineistoja. SLS:n arkiston Zacharias Topeliuksen ja Albert Edelfeltin arkistoaineisto sekä vanhimmat folkloristiset, etnografiset ja kielitieteelliset kokoelmat vuosilta 1874–1939 on valittu jo aiemmin kansalliseen rekisteriin.
