Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on perustettu vuonna 1885. Tehtävänämme on kerätä, tutkia ja välittää tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista. 140-vuotisjuhlan kunniaksi SLS:n arkiston arvokkaimpiin kuuluvat aineistot asetetaan esille Kansalliskirjastossa, Helsingissä 26.5.–18.6.2025 avoinna olevaan näyttelyyn.
Arkiston originaalit -näyttelyssä tarkastellaan historiaa ja nykypäivää alkuperäisten aineistojen eli esimerkiksi kirjeiden, valokuvien ja äänitallenteiden kautta. Näyttelyteemoja ovat muun muassa kansakunnan rakentaminen, kirjalliset jäljet, maailma muutoksessa sekä perinne ja nykyaika.
– Näyttelyn kautta avaamme SLS:n toimintaa kaikille kiinnostuneille ja piirrämme pitkää aikajanaa Suomen historiassa. Arkiston kartuttaminen ja ylläpito on ollut alusta alkaen keskeinen osa SLS:n toimintaa. Siksi haluamme nostaa esiin juuri arkiston kokoelmia ja monipuolista työtä osana juhlavuotta, sanoo SLS:n toimitusjohtaja Björn Teir.
Näyttely esittelee arkiston moninaisuutta sekä ajallisten kerrostumien että tuttujen henkilöiden kautta. Esillä on muun muassa kirjailijoiden ja taiteilijoiden alkuperäisaineistoja, muistoja elämän taitekohdista ja dokumentteja Suomen historian eri vaiheista. Osa aineistosta ei ole ollut aiemmin yleisön nähtävillä.
– Näyttelyyn on valittu aineistoja, jotka kuvastavat hyvin kokoelmiemme monipuolisuutta sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Näyttelyssä on esillä arkistomme alkuperäisaineistoa ja mukaan on valittu kiinnostavia aineistoja sekä kaikkien tuntemilta henkilöiltä että vähemmän tunnetuilta lahjoittajilta, sanoo SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
Näyttelyssä voi tarkastella esimerkiksi kansallisrunoilija J.L. Runebergin Vårt land -runon alkuperäiskäsikirjoitusta, toimittaja, kirjailija Zachris Topeliuksen ukkossääpäiväkirjaa ja tutustua kirjailija Kjell Westön työskentelytapaan. Kuvataiteilijoiden aineistoon voi perehtyä muun muassa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin ja Albert Edelfeltin henkilökohtaisen kirjeenvaihdon kautta.
Näyttelyssä kuvataan myös arkistotoiminnassa tapahtuneita muutoksia ja kerrotaan, miten arkistoaineistoa kerätään eri tavoilla.
– Yksityiset arkistoaineistot ovat tärkeä osa yhteistä kulttuuriperintöämme, ja tehtävänämme on säilyttää ne tuleville sukupolville. Kokoelmaa kartutetaan jatkuvasti sekä vastaanottamalla lahjoituksia että arkiston toteuttamilla keruilla, kertoo SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara.
Näyttely Arkiston originaalit on avoinna Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36, 00170 Helsinki) 26.5.–18.6.2025. Sisäänpääsy näyttelyyn on maksuton.
Näyttely on avoinna
Ma-pe klo 9–18
La klo 10–16
Näyttely on suljettu helatorstaina 29.5. sekä suljetaan helatorstain aattona 28.5. poikkeuksellisesti jo klo 16.
Näyttelyssä järjestetään maksuttomia näyttelyintroja 3.6. alkaen
Ti-to klo 15 ruotsiksi ja klo 16.30 suomeksi
Noin 15 minuuttia kestävien näyttelyintrojen aikana perehdytään näyttelyn sisältöihin arkistonhoitajien johdolla.
—-
Kuvat: Susanna Kekkonen/SLS
Kuva 1: Hornstedtin matkapäiväkirja
Ruotsalainen luonnontieteilijä ja lääkäri Clas Fredrik Hornstedt teki tutkimusmatkan Jaavalle 1780-luvulla. Vuoden kestäneen matkan aikana hän keräsi ja kuvasi eläimiä ja kasveja sekä dokumentoi paikallista kulttuuria.
Kuva 2: Mairen kirje
”Viime yönä näin unta, että äiti tuli Ruotsiin lentokoneella.”
Helsinkiläinen Maire Westerholm lähetettiin Göteborgiin sotalapsena. Äidille kirjoitetut kirjeet kertovat haastavissa oloissa elävän lapsen ajatuksista ja tunteista.
Kuva 3: Södergranin runo
Edith Södergranin runo ”Maa, jota ei ole” on yksi hänen viimeisistä runoistaan. Käsikirjoituksen tallensi Södergranin ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Teos julkaistiin postuumisti.
Kuva 4: Edelfeltin kirje
Albert Edelfeltin kirjeet ovat kuvaavia ja yksityiskohtaisia. Kirjeissään hän kertoo työstään, ajankohtaisista tapahtumista ja kohtaamistaan ihmisistä. Joissakin kirjeissä on piirroksia. Tässä kirjeessä Edelfelt kuvaa, mitä hän näki ja koki Monte Carlossa vuonna 1886.
Kuva 5: Rabbe Wreden muistikirja
Rabbe Wrede oli nuori sotilas, joka taisteli valkoisten joukoissa sisällissodassa vuonna 1918. Hänellä oli kuollessaan taskussaan muistikirja, jonka on lävistänyt luoti.
Kuva 6: Kruunuhäät
Morsiusauto kruunuhäissä Vöyrillä vuonna 1925. Ennen vanhaan morsiamet kantoivat messinkilehdistä, kiiltävästä hopeapaperista, helmistä, peililasista ja muista kimaltelevista materiaaleista valmistettua suurta kruunua. Perinne säilyi pisimpään ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuva: Erik Hägglund
Kuva 7: Topelius skioptikonkuvassa
Zacharias Topelius onkii soutuveneessä Uudenkaarlepyyn lähellä 1890-luvulla. Kuva on lasista valmistettu skioptikonkuva. Kuva on voitu projisoida ja sitä on voitu tarkastella suuremmassa koossa skioptikonilla.
Kuva 8: Maamme
J.L. Runeberg kirjoitti ”Vårt land” -runon terävällä sulkakynällä, mikä mahdollisti ohuen ja pienen käsialan. Tällä tavalla paperiarkin pystyi hyödyntämään mahdollisimman hyvin.
