Svenska litteratursällskapet (SLS) myöntää yhteensä lähes 2,4 miljoonaa euroa neljälle tutkimushankkeelle. Hankkeet liittyvät yhteiskuntatieteisiin, historiantutkimukseen ja terveystieteisiin.
SLS:n tieteellinen johtokunta on päättänyt myöntää tutkimusrahoitusta seuraaville hankkeille:
Kieliviha: stereotypiat ja affektit kielisuhteissa –hankkeen lähtökohtana on paradoksi, jossa ruotsin kieli on Suomessa samanaikaisesti sekä kansalliskieli että toistuvan vihamielisen retoriikan ja kyseenalaistamisen kohde. Tutkijat vertailevat, miten ruotsin kieltä on kuvattu mediassa ja politiikassa Suomen itsenäisyyden ensimmäisellä vuosikymmenellä (1917–1927) ja digitalisoituneella aikakaudella (2007–2027). Minkälaisia eri muotoja kieliviha on saanut? Mitä eroja ja yhteneväisyyksiä sadan vuoden takaisissa ja nykyisissä kuvauksissa on? Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston professori Tuija Saresma.
Työn, perheen ja hoivan välissä: epävirallinen hoiva kaksikielisessä Suomessa –hankkeen tutkijat tarkastelevat ristiriitaa, joka syntyy siitä, että omaisilta odotetaan yhä enemmän ikääntyvien perheenjäsenten hoitamista samaan aikaan, kun poliittisena tavoitteena on, että ihmiset työskentelisivät enemmän. Vanhustenhuollon leikkaukset ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi osa hoivasta jää omaisten vastuulle. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kattava käsitys epävirallisesta hoivatyöstä sekä selvittää, miten hoivavastuu jakautuu eri kieliryhmien ja sosioekonomisten ryhmien välillä. Hanketta johtaa Tampereen yliopiston sosiaaligerontologian dosentti Lina Van Aerschot.
Kaksi kieltä, kaksi ympäristöä, yksi ikääntyminen –tutkimushankkeessa selvitetään, miten aktiivinen ikääntyminen muotoutuu erilaisissa sosiokulttuurisissa konteksteissa ja asuinympäristöissä. Tutkimuksessa vertaillaan ruotsin- ja suomenkielisen ikääntyneen väestön sisäisiä eroja ja sitä, miten kotona tai yhteisöllisessä asumisessa eläminen vaikuttaa ikääntyneiden aktiiviseen elämäntapaan. Aktiivisen ikääntymisen ja ikääntyneiden merkityksellisen elämän edistäminen on keskeinen yhteiskunnallinen ja kansanterveyspoliittinen kysymys. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professori Mikaela von Bonsdorff.
Åbo Akademin historiantutkijat tutkivat vanhoja lääkereseptejä hankkeessa Mikstuurat ja lääkeaineet – reseptit lääketieteellisen tiedon välittäjinä 1700–1850. Tutkijat tarkastelevat, miten lääketieteeseen ja lääkkeisiin liittyvää tietoa on välitetty kirjallisten reseptien avulla. Tutkimus tuo esiin naisten osan lääketieteen kehityksessä Suomessa ja hankkeen tavoitteena on myös kehittää uusia monitieteisiä tutkimusmenetelmiä tämän aihepiirin tutkimiseen. Hanketta johtaa Åbo Akademin projektitutkija Charlotte Cederbom.