Kilpailu yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehdyistä lahjoituksista on kiristynyt viime vuosina. SLS:lle ja Svenska kulturfondille suunnattujen lahjoitusten määrä on kuitenkin pysynyt vakaana. Vuosina 2016–2025 lahjoituksia vastaanotettiin yhteensä noin 35 miljoonan euron arvosta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana SLS:lle ja Kulturfondenille on lahjoitettu keskimäärin kolme lahjoitusta vuodessa. Yksittäisten lahjoitusten suuruus vaihtelee, mutta kymmenen vuoden aikana lahjoitettujen varojen kokonaismäärä on yhteenvedon mukaan 35 miljoonaa euroa.
– Kiinnostus lahjoittamista kohtaan kertoo siitä, että monet välittävät aidosti Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista, sanoo SLS:n toimitusjohtaja Björn Teir.
Vuosina 2016–2025 vastaanotetut lahjoitukset ovat johtaneet 31 uuden rahaston perustamiseen. Niistä 26 rahastoa kuuluu Kulturfondille ja viisi rahastoa SLS:lle. SLS omistaa ja hallinnoi kaikkiaan runsasta 620 rahastoa, joista yli 500 kuuluu Kulturfondenille ja loput SLS:lle. Kulturfondenilla ja SLS:llä on omat, toisistaan erilliset organisaationsa varojen jakamista ja yleishyödyllistä toimintaa varten.
Osa lahjoittajista on suunnannut varojaan SLS:n tai Kulturfondenin yleisiin rahastoihin. Osa lahjoittajista on puolestaan perustanut tiettyihin tarkoituksiin nimettyjä rahastoja – aina lääketieteellisestä tutkimuksesta ja matkastipendeistä klassiseen musiikkiin ja kirjallisuuden kääntämiseen. Monet haluavat lahjoittaa erityisesti johonkin tiettyyn tarkoitukseen, ja Björn Teirin mukaan se on mahdollista. Hän haluaa silti muistuttaa mahdollisia lahjoittajia pitkäjänteisestä ajattelusta:
– Rahastojemme lähtökohtana on, että ne ovat olemassa ikuisesti ja niiden tulee hyödyttää myös tulevia sukupolvia. Siksi on tärkeää, että rahaston tarkoitus määritellään riittävän yleisellä tasolla. Näin varoja voidaan käyttää merkityksellisiin tarkoituksiin myös tulevaisuudessa.
Rahastojen kasvava lukumäärä ja niiden entistä suurempi pääoma asettavat uusia vaatimuksia myös apurahojen jakamiselle. Tällä hetkellä Kulturfonden järjestää vuosittain yli 50 hakukierrosta, jotka vastaavat tuettavien alojen toimijoiden jatkuviin tarpeisiin. Kulturfonden vastaanottaa vuosittain noin 9 000 hakemusta, jotka arvioidaan Kulturfondenin tarkoituksen ja lahjoittajien tahdon mukaisesti.
– Se on toimintamme kulmakivi. Kun jaettava rahamäärä kasvaa ja toimintaympäristö muuttuu, on meidän oltava myös proaktiivisia. Jatkamme erilaisten toimijoiden tukemista entiseen tapaan, mutta lisäksi panostamme strategisesti lisävauhtia tarvitseviin aloitteisiin, sanoo Kulturfondenin toimitusjohtaja Sören Lillkung.
Lillkung mainitsee tulevina painopistealueina muun muassa ruotsinkielisille tarkoitetun suomen kielen opetuksen, kouluissa toteutettavan rasisminvastaiseen työn sekä yhtenäisten ruotsinkielisten oppimispolkujen kehittämisen. Uudet suuntaviivat on määritelty Kulturfondenin viime vuonna hyväksytyssä strategiassa.
– Samalla etsimme uusia yhteistyömuotoja muiden yksityisten rahoittajien ja julkisen sektorin kanssa. Eri toimijoiden tarjoamien rahoituskanavien yhteensovittaminen on viime vuosina noussut yhä merkittävämpään rooliin erityisesti yhteistyössämme valtion ja kuntien kanssa, sanoo Sören Lillkung.
Lisätietoja SLS:n varainhallinnasta ja toiminnasta on luettavissa vuosikertomuksista. Vuoden 2025 suomenkielinen vuosikertomus julkaistaan myöhemmin kevään aikana.